Matka pääkaupunkiin ja takaisin
Tuli sitten viettettyä viikonloppu Dublinissa. Mukava kaupunki ja paljon shoppailumahdollisuuksia. Ehdin jo sunnuntaina puoliksi kirota, puoliksi kiittää sunnuntaikiinnioloja kun olin tarpomassa - erään vieressä nauraen - kenkäkauppaan ostamaan über-cooleja Dr. Martenin bootseja, jotka olin lauantaina bongannut, ja kauppa olikin kiinni.
Junamatka oli suomalaisittain ahdistava, jota pääsi pakenemaan ikkunasta näkyviin kauniisiin vihreisiin maisemiin kunnes ilta ja pimeys iskivät keskieurooppalaisen katalasti; yht'äkkiä. Junassa istutaan- ellei onnistu saamaan inva-/vanhuspaikkaa, kuten paluumatkalla - nelittäin eli vaunun molemmilla sivuilla on kaksi penkkiriviä, jotka aina tuijottavat toisiinsa. Keskellä on sitten pöytä. Jalkatilaa on vähemmän kuin lentokoneessa joka on polvivammaiselle painajainen - polvet sitten kivistivät kiitettävästi lauantaina kun perjataina tuli käveltyä kohtalaisesti . Onneksi perillä odotti jotain odottamisen arvoista...
Dublin oli upea kaupunki, mutta samalla identiteettiään etsivä- ainakin viime viikonloppuna - kun kaikkialla oli nostokurkia, osa uusista taloista toi mieleeni - kuparisine laseineen - L.A Law:n, osa muistutti itäblokkia paikallisine Itä-Pasiloineen ja Merihakoineen. 
Heinekenin rakennus - kuva ei, vielä, oma - oli jotain todella kauheaa. Se ei jotenkin mitenkään sopinut ympäristöönsä jossa oli korkeintaan nelikerroksisia rakennuksia. Vaan pisti silmään kuin Nesteen pytinki Espoossa tai se Aallon hirvitys Skattalla. Paikallinen, meidän Sosiaali- ja terveysministeriötä vastaava, rakennus oli myös jotain todella kauheaa. "Huomaa että kaupunki on yllättäen vaurastunut ja alkanut rakentamaan massiivisen mauttomasti" oli matkakumppanin kommentti. Hieman tuli mieleen Helsingin 60-70-lukujen hirvitykset tai Tallinna viime vuosikymmen alussa.
Mutta pääkadun "neula"- arvioilta kuusi-seitsemänkymmentä metrinen metallipiikki keskellä pääkatua - oli mahtava. Varsinkin juuresta katsottuna se vaikutti huojuvan pilvien vilistäessä yli.
Kaupunki oli paljoon suur-kaupunkimaisempi verrattuna tähän pieneen ja tiiviiseen Corkiin. Sen verran suur-kaupunkimaisempi että sinne on mentävä joskus pidemmäksi aikaa. Vajaa kaksi päivää, joka käsittää perjantai-illan, lauantaipäivän ja sunnuntaiaamun ei ole oikein riittävästi että pääsisi kaupunkiin "kiinni". Varsinkaan kun nyt kaupungissa oli poikkeustila Irlanti-Ranska rygbyottelun takia. Välillä ei tuntunut Irlannilta vaan Pariisilta kun vastaan käveli kadullinen ranskaa puhuvia baskeripäitä- tämän takia seuralainen ei edes voinut pitää baskeriaan keskusta-alueella . Hauskaa oli kaikesta huolimatta.
Junamatka oli suomalaisittain ahdistava, jota pääsi pakenemaan ikkunasta näkyviin kauniisiin vihreisiin maisemiin kunnes ilta ja pimeys iskivät keskieurooppalaisen katalasti; yht'äkkiä. Junassa istutaan
Dublin oli upea kaupunki, mutta samalla identiteettiään etsivä
Heinekenin rakennus Mutta pääkadun "neula"
Kaupunki oli paljoon suur-kaupunkimaisempi verrattuna tähän pieneen ja tiiviiseen Corkiin. Sen verran suur-kaupunkimaisempi että sinne on mentävä joskus pidemmäksi aikaa. Vajaa kaksi päivää, joka käsittää perjantai-illan, lauantaipäivän ja sunnuntaiaamun ei ole oikein riittävästi että pääsisi kaupunkiin "kiinni". Varsinkaan kun nyt kaupungissa oli poikkeustila Irlanti-Ranska rygbyottelun takia. Välillä ei tuntunut Irlannilta vaan Pariisilta kun vastaan käveli kadullinen ranskaa puhuvia baskeripäitä
Tämä julkaistiin maanantaina, maaliskuuta 14, 2005 klo 12:57.
Sivun lopussa on mahdollisuus kommentoida
4:34 ap.Tällä saitilla on aika kiinnostavia juttuja arkkitehtuurista Irlannissa: http://www.irish-architecture.com/buildings_ireland
» Lähetä kommentti