Viimeinen ravintolatyövuoro
Ulkona on taas kylmä, niin kylmä että nahkatakki ja t-paita ovat liian vähän, ainakin parin sadan metrin baarista-kotiin matkalle. Loskakin oli jäätynyt. Kylmä iski matkan töistä - n. kolmisenkymmentä metriä kotoa - Ankkuriin ja kotimatkan välillä, vaikka sään piti olla rännätöntä... Enkä ole nähtäväti kaikkia joululahjoja vielä ostanutkaan, vaikka niin luulin. Kaveri koodasi hieman närkästyneenä ja kysyui olenko suuttunut jostain, kun en ole ilmoittanut Irlantiin muuttamisestani, samassa viestissä vihjaten vaikeudesta hankkia minulle jolulahjaa - ok, olemme ostaneet toisillemme jo neljä vuotta joululahjoja, joten olen tavallaan velvollinen toisintamaan "perinnettä". Rikkinäinen puhelin on kyllä hieno asia; saan moitteita siitä etten infoa asioista, vaikka olen itsekin ollut asiasta alle puoli viikkoa tietoinen ja siitäkin ollut 75% ajasta töissä - vai enemmänkin - sunnutain vain siitä syystä että silloin saa tuplapalkan, olisi ollut muutakin tekemistä - oikeaa, vuorokauden muhinutta(!) makkarakeittoa syödessä - kuin leikkiä á la carte -tarjoilijaa ihmisten kuvitellessa että oikeasti jaksaisin nöyristellä heitä, onneksi ei ollut pöytävarauksia. Illalla iski sitten evvk-fiilis ja hilluin sitten töissä päässäni tonttulakki jossa platinablondi-letit. Jostain syystä sain paljon hymyileviä katseita osakseni. Kukaan ei kuitenkaan kommentoinut lettejäni - ainakaan joka ei tuntisi minua. Viimeinen työvuoro oli kuitenkin ihan mukava.
Tämä julkaistiin maanantaina, joulukuuta 20, 2004 klo 00:45.
Sivun lopussa on mahdollisuus kommentoida
» Lähetä kommentti