rahina.info | blog

Netissä on ollut paljon keskustelua verkkopiratismista ja sen kitkemisestä, kun finnreactor suljettiin. Seuraamissani keskusteluiss suurin osa ei tunnu oikeasti ymmärtävän tekevänsä väärin hankkiessaan tekijänoikeussuojattua materiaalia verkosta, koska se on "vain" pois suurilta ohjelmistotaloilta tai sotii open source -ideologiaa vastaan, mistä jälkimmäinen ei ole ollenkaan huono asia, mutta sitä ei voi kuitenkaan yleistää koko kaupankäyntiin - jostain sitä rahaa on saatava, koska en usko lähikauppani kassan olevan kiinnostunut syvällisestä mainonnan analyysistä tai websivuratkaisusta - sillä se on rinnastettavissa täysin vaihdantakauppaan, enkä arvosta visiota jossa kaupantätiä ei kiinnostakaan kehittämäni uusi näkökulma Suomalaisen mainonnan tilaan kansainvälisissä medioissa tai todistukseni siitä että kaikki havaitsemamme asiat ovat itseasiassa vain harhaa, vaan joudun jättämään ostokseni ja poistumaan kaupasta, vain huomatakseni takanani tulevan tuoreiden juorujen olevan viikon ruokakassin arvoisia - sitä paitsi vaihdantatalouskin perustui tarpeeseen tai sovittuihin valuuttoihin. Tietenkin open soure tuottaa konsultaatiopalkkioita, mutta jotenkin maksajan niihinkin on rahat täytynyt ansaita. Maine ja kunnia ovat mukavia asioita, mutta niitä ei voi syödä. Koodarikin ottaa riskin kehittäessään ohjelmistoa, sillä se sitoo aikaa pois suoraan rahallisesti tuottavasta työskentelystä ja sen(kin) aikana on tarvinnut syödä, juoda ja asua sekä sitä ennen hankkia pätevyys ja laitteisto. Lopputulos joka koostuu "vain ykkösistä ja nollista" on oikeastaan pitkällisen tuotekehittelyn tulos, joka on rinnastettavissa innovaatioon vaikka sosiaalityössä tai atomin halkaisemisessa. Kovinkaan moni ei koe toisen ajatustyöskentelyn omimista mielekkääksi, mutta jotenkin kummasti asia muuttuu kun kyseessä on kuva tai ohjelmisto - asia jota olen yrittänyt selittää Valtion™Laitoksen työtovereilleni; osa ymmärsi sen konkreettisesti vasta kun vertasin kuvan omimista heidän väitöskirjansa tai tuoreimman julkaisunsa sisällön varastamiseen.
Myönnän tässä suoraan että olen sinänsä kaksinaismoralisti että käytän sosialisoituja ohjelmia - huomatkaa kiertoilmaus joka viittaa kirjoittajan kyvyttömyyteen katsoa totuutta silmiin ja halusta elää itsepetoksessa sen sijaan että myöntäisi avoimesti varastaneensa - mutta kaikki näillä ohjelmilla ansaitsemani rahat olen "korvamerkannut" ja heti kun vain voin ostan ne, maksaen samalla läheiselle datayrittäjälle myyntipalkkion. Eikä kovalevylläni ole mitään ohjelmia, kuten 3D mallinnussoftia, vain sen takia että ne ovat kalliita ja niillä voi tehdä jotain hienoa, koska en näe syytä hamstrata sellaisia "pahan päivän varalle". Mitään en ole myöskään levittänyt eteenpäin. Sama koskee elokuvia/musiikkia. Mikäli olen ollut kykeneväinen hankkimaan siihen katselu-/kuunteluoikeuden olen tehnyt niin. Muutamia kontroversiaalisia tuotteita - sota-ajan propagandapiirretyt - on joihin en ole kyennyt sitä tekemään, lainsäädännöstä tai tekijäinoikeuksien hallitsijasta johtuen. Mikä taas mielestäni on takaisku kultuurillisesti, koska taidetta ei tulisi sensuroida, vain koska se ei sovi aikakauteen. Asia mikä on tehty mm. piirretyille missä esiintyy hakaristi - yleensä vielä "poliittisesti korrektisti" negatiivisessa valossa - tai tummaihoinen hahmo. Teoksiin ei tulisi puuttua koska ne heijastavat aikaansa ja moderni yleisö osaa analysoida niitä niiden vaatimalla tavalla. Varastaminen on silti väärin - muttei voita koskaan kultuurillistasensuuria rikoksen vakavuudessa.

Tämä julkaistiin maanantaina, joulukuuta 20, 2004 klo 02:58. Sivun lopussa on mahdollisuus kommentoida