Pitäisikö sitä joskus opetella heräämään?
Toisetkin tuparit ovat nyt ohi. Tällä kertaa vuorossa oli ns. "aikuisten tuparit" osallistujina siis vanhempia, sukulaisia, jne.
Päivä alkoi mainiosti. Heräsin ab. puoli kahdelta epätietoisena siitä olinko kutsunut ihmiset kahdeksi vai kolmeksi. Olin tehnyt perinteiset eli sammuttanut herätyskelloni - herätyskellon jota muut kutsuvat palohälyttimeksi - ja nukahtanut. Onneksi olin hoitanut ostokset eilen enkä jättänyt täksi päiväksi. Kauppareissulta en silti välttynyt; patonki oli kovettunut joten jouduin ostamaan uuden.
Käytin valmispiirakkapohjaa -kostutettu limellä -, vanilijakermavaahtoa ja pakastemustikoita jolla saa nopeasti aikaan kohtuullisen tortun. Nopeutin kerman vaahdottamista uskaltautumalla käyttämään vatkainta jonka kuoren läpi näkee aina sähkökipinän kun vaihtaa nopeutta. Pikku-suolaisiin oli tarkoitettu lohta, mutta koska se oli hieman liian vanhaa graavattavaksi - en enään koskaan osta kalaa muualta kuin torilta tai tukkurilta! -, jouduin tarjoamaan lihattomat purtavat vegeinä.
Olin tietenkin unohtanut laittaa kutsuun osoitteen ja kännykästäni loppui akku yön aikana... Onneksi kaiken sai selvitettyä sitten kun pääsi liikenteeseen.
Nyt voin rauhassa paneutua koodaamaan nettisivuja, vaikka mieli tekisikin mennä ulos. Deadline on ylihuomenna ja vasta runko jotenkuten kasassa. Milloin opin pitämään töissä puoleni ja prioirisoimaan asiat? Ehkä menenkin koodaamaan Koffin puistoon tai Kaivariin. Tai Carusellin terassille. Siellähän on WLAN. Saa nähdä mitä siitäkin sitten tulisi...
Päivä alkoi mainiosti. Heräsin ab. puoli kahdelta epätietoisena siitä olinko kutsunut ihmiset kahdeksi vai kolmeksi. Olin tehnyt perinteiset eli sammuttanut herätyskelloni - herätyskellon jota muut kutsuvat palohälyttimeksi - ja nukahtanut. Onneksi olin hoitanut ostokset eilen enkä jättänyt täksi päiväksi. Kauppareissulta en silti välttynyt; patonki oli kovettunut joten jouduin ostamaan uuden.
Käytin valmispiirakkapohjaa -kostutettu limellä -, vanilijakermavaahtoa ja pakastemustikoita jolla saa nopeasti aikaan kohtuullisen tortun. Nopeutin kerman vaahdottamista uskaltautumalla käyttämään vatkainta jonka kuoren läpi näkee aina sähkökipinän kun vaihtaa nopeutta. Pikku-suolaisiin oli tarkoitettu lohta, mutta koska se oli hieman liian vanhaa graavattavaksi - en enään koskaan osta kalaa muualta kuin torilta tai tukkurilta! -, jouduin tarjoamaan lihattomat purtavat vegeinä.
Olin tietenkin unohtanut laittaa kutsuun osoitteen ja kännykästäni loppui akku yön aikana... Onneksi kaiken sai selvitettyä sitten kun pääsi liikenteeseen.
Nyt voin rauhassa paneutua koodaamaan nettisivuja, vaikka mieli tekisikin mennä ulos. Deadline on ylihuomenna ja vasta runko jotenkuten kasassa. Milloin opin pitämään töissä puoleni ja prioirisoimaan asiat? Ehkä menenkin koodaamaan Koffin puistoon tai Kaivariin. Tai Carusellin terassille. Siellähän on WLAN. Saa nähdä mitä siitäkin sitten tulisi...
Tämä julkaistiin sunnuntaina, elokuuta 29, 2004 klo 16:11.
Sivun lopussa on mahdollisuus kommentoida
» Lähetä kommentti