Liesituulettimettomuus
Liesituulettimettomuus on välillä mukava asia. Oikeastaan vain silloin kun flambeeraa. Liekeille on tilaa lyödä. Muuten sitä oikeastaan kaipailisi. Paistoimme tänään Ystävättären kanssa lettuja. Keittiössä ei oikestaan huomannut minkäänlaista savua, mutta kun menin vaihtamaan LP:n puolta olohuoneeseen, ilma oli sakeanaan usvamaista savua. Kun aurinko paistoi alaviistosta ikkunasta sisään, tunnelmasta tuli aavemmainen. Asiaa ei helpottanut levysoittimen neulasta lähtevä rahina. Molemmat säpsähtivät kun yhtäkkiä alkoi Black Sabbath soimaan - en tiennyt levysoittimessa olevan auto-replay -ominaisuutta. Tilanne raukesi molempien alkaessa nauraa.
Ja letut olivat hyviä. Söimme ne ahnaasti mustaviinimarjahillon ja vaniljakermavaahdon kera. Ei ole valurautapannun voittanutta. Paitsi muurinpohja.
Ja letut olivat hyviä. Söimme ne ahnaasti mustaviinimarjahillon ja vaniljakermavaahdon kera. Ei ole valurautapannun voittanutta. Paitsi muurinpohja.
Tämä julkaistiin maanantaina, elokuuta 23, 2004 klo 18:39.
Sivun lopussa on mahdollisuus kommentoida
» Lähetä kommentti