Tapahtumia pankkiautomaattijonossa
Roballa tuulee ja vihmoo. Molemmissa automaateissa on jonoa. Tutkailen ja totean toisen olevan syystä tai toisesta parempi. Edelläni on kaksi ihmistä. Automaatilla asioi tummapukeinen naishenkilö, edelläni on fiftarihenkinen mieshenkilö lievästi - ei-ironisti ilmaistuna - humaltuneena. Nainen säätää automaatilla ja alan kiroamaan valintaani. En kuitenkaan viitsi vaihtaa jonoa kun toisella automaatilla on jo kolme ihmistä. Viimeinkin naishenkilö saa asiansa suoritettua ja lähtee. Jääden kuintenkin automaatille parantamaan kaulahuiviaan ja panemaan käsineensä varmasti paleleviin käsiinsä. Minuakin palelee. Kaulahuivi on; kotona naulakossa. Jos siirtyisi automaatilta muutaman askeleen suuntaan tai toiseen me muutkin pääsisimme asioimaan. Teddy edessäni kääntyy ja toteaa "Nyt sitten kestää". Mahtavaa, totean lakonisesti. Pohdin josko ilmoitus olisi ironinen huomautus jolla hän viittaa äskeisen asiakkaan säätämiseen. Onnekseni Teddy osaa asioida itkumuurilla oikeaoppisesti. Hän selviää automaatilta standardisummalla ja tarkastamatta tilin tai sirukortin saldoa ja lähtiessään pahoittelee - pilke nyt selvästi silmäkulmassa - aikaa jonka hän vietti automaatilla. Toimin helpottuneena samoin kuin hän. Nopeasti ja tehokkaasti. Päästäen muiden ihmisten kiusaksi mummelin kahden pankkikortin kanssa automaatille.
Tämä julkaistiin perjantaina, joulukuuta 03, 2004 klo 16:52.
Sivun lopussa on mahdollisuus kommentoida
» Lähetä kommentti